Ajatuksia anteeksiantamisen taidosta ja itsensä rakastamisesta

Elämän suurella areenalla emme aina onnistu elämään korkeimman potentiaalimme mukaisesti ja tällöin saatamme ilmentää tiedostamattamme jotain ei-toivottua. Useimmiten, jos ja kun ihminen taistelee tasapainottomuuden ja tasapainon välimaastossa hänen ymäristön lähettämät epätasapainon signaalit voimistuvat. Tämän tarkoituksena on johdattaa meidät tasapainoa kohti ja päästämään irti sellaisista asioista, jotka eivät enää toimi elämässämme, eivätkä palvele korkeinta parasta elämässämme.

Jouduin tässä pari kuukautta sitten läheisen ihmisen kanssa tilanteeseen, jossa en koskaan aiemmin olisi voinut kuvitella olevani. Tilanne on mennyt sellaiseksi, että emme voi palata suhteessamme siihen, missä aiemmin olimme. Tilanne vaatii anteeksiantamista ja sitä kautta irtipäästämistä. Mutta mitä, kun huomaakin olevansa tilanteessa, jossa ei voikaan antaa anteeksi?

Olen pohtinut jo useita viikkoja anteeksiantamisen teemaa. Olen aina lapsesta asti ollut kaikissa suhteissani sovitteleva ja aina pyrkinyt ”aselepoon” kantamatta suurempaa kaunaa jälkeenpäin. Tässä tilanteessa, kun toinen ihminen ylitti totaalisesti rajani, huomaankin, etten olekaan enää samalla tavalla sovitteleva. Toki olen pyrkinyt neuvottelemaan ja tarkastelemaan tilannetta objektiivisesti. Kuitenkin huomaan, että olen vetänyt rajani niin, etten voi enää tulla vastaan ja huomaan, etten kykene näin ihmistasolla täysin antamaan anteeksi, koska toinen osapuoli ei koe tehneensä mitään väärää vaan on kääntänyt tilanteen päälaelleen. Sen tarkemmin konfliktitilanteeseen menemättä voin sanoa, että tämä tilanne on haastanut paljon voimavaroja, niin itseltäni kuin läheisiltäni.

On mielenkiintoista huomata, miten oma mieli alkaa vääntämään totuutta ja ikään kuin vanha kiltin ihmisen sydroomainen kaava alkaa vaivata. Huomaan kuitenkin, että tuo konflikti on avannut minussa täysin uuden puolen, nimittäin todellisen oman voimani ja sitä kautta kunnioituksen itseäni kohtaan. Omassa voimassa pysyminen onkin sitten haastavaa, jos ja kun on toiminut pitkään ovimattona eri ihmissuhteissa, tosin en voi syyttää ketään muuta kuin itseäni moisesta – enkä sitä myöskään tee. Syyttely ei toimi koskaaan. Tärkeintä on ottaa vastuu omista päätöksistään ja toiminnastaan. Kaikilla tilanteilla on tehtävänsä ja tämä konflikti on jo tässä vaiheessa osoittanut siunauksen merkkejä – kunnioitusta ja rakkautta. Ja itsensä rakastaminen on terveitä rajoja.

Mitä anteeksiantaminen on? Miten anteeksiantamisentaito määräytyy? Tiedän ja tunnen, että olen sielunitasolla saanut rauhan ja antanut anteeksi. Rakastan tätä lähimmäistä vieläkin. Rakkaus itsessään on myös hyväkymistä, mutta miten rakkaus toimii tilanteissa, joissa on toista kohdellaan kaltoin? Joku ”henkinen” ihminen sanoisi nyt, että kyseessä on karmanvelka, toinen tuumaisi, etten todella rakasta tätä ihmistä ja kolmas tuumaisi, että minun tulisi hyväksyä tämä ihminen sellaisena kuin hän on ja unohtaa tapahtunut. Mitä jos ei voi unohtaa ja sivuuttaa mennyttä?

Irtipäästäminen, anteeksiantaminen ja hyväksyntä kulkevat rintarinnan. Anteeksiantaminen voi olla myös sitä, että antaa itsellensä anteeksi sen, ettei pysty antamaan toiselle anteeksi. Jalointa on hyväksyä itsensä ja päästää irti omista rajoitteista. Ei ole väärin vaatia ympäristöä kohtelemaan itseään tietyllä tavalla, mutta ei myöskään ole väärin, jos ympäristö ei pysty toimimaan itsensä vaatimalla tavalla. Vain itseään voi muuttaa ja omia ajatuksiaan ja sitä kautta päästää irti siitä tuskasta, joka aiheutuu siitä, kun elämässä tapahtuu asioita, jotka eivät ole oman moraalin tai arvomaailman mukaisia. Kunnioitus itseään kohtaan lähtee rakastavista ja terveistä rajoista myös suhteessa itseensä.

Löysin jonkin aikaa sitten ja ennen tapahtunutta konfliktitilannetta alla olevan kuvatekstin anteeksiantamisesta, mikä sai minut ymmärtämään asioita.

Anteeksiantamisen jalo taito on antaa itsellensä anteeksi ja vapauttaa itsensä kaikista rajoitteista. Viha toisia kohtaan on vain vihaa itseään kohtaan. Irtipäästäminen ja anteeksiantaminen on rakastamista. Kunnioitus itseään kohtaan on ehdoton edellytys terveille ja rakastaville ihmissuhteille.  Ja näin, kaikella kunnioituksella rakastan itseni vapaaksi.

Rakkaudella,

Maindo xxx